Eilen pidettiin koirien kanssa harrastevapaa ilta, ja mentiin Hämeenlinnan koirapuistoon koiruleiden kanssa tapaamaan muita alueen kääkättimiä. Kolme muuta omistaja pääsi tulemaan paikalle, ja niin koirapuiston pikkukoirien puoli olikin jo täynnä viipottajia leikkien merkeissä.
Se on harmi, että Hämeenlinnan kaupunki ei ottanut koiraihmisten neuvoja ja toiveita vastaan puistoa toteutettaessa, eikä myöskään mallia muiden kaupunkien koirapuistoista. Ankea on.. Mutta pääsiväthän koirat kuitenkin keskenään touhuamaan.
Bardi oli luonteensa mukaisesti heti mukana geimeissä ja oli kuin kala vedessä isossa laumassa. Mitä nyt vähän piti Poco-pojan kanssa pullistella, mutta mitään sen kummempaa ei pojat sitten tehnytkään :D.
Divaa vähän jännitti, ja tarkasteli ensin tilannetta mun jaloista. Mutta vähän ajan kuluttua rohkaistui ja meni mukaan leikkeihin. Jaanan Aku-vanhus taisi vähän ihastua.. sen paljon Typyä seuraili :D.
Siinä vierähtikin ilta sitten kokolailla mukavasti toisten kääkättimien omistajien kanssa rupatellessa kaikesta maan ja taivaan väliltä, ja koirien touhuja katsellessa. Surullisen käänteen ilta sai Jaanan saadessa suruviestin kännykkään erään koiruuden ennen aikaisesta poismenosta emännän työpäivän aikana. Se pisti kyllä hiljaiseksi, ja ajattelemaan, että mitä jos omalla mussukalle tapahtuisi jotain.. tai vieläpä molemmille! Se olisi todella kamalaa! Niin mukavia säätäjiä nämä kaksi ovat. Saavat väkisinkin hymyn huulille vaikka kotiintullessa mieli olisi kuinka maassa tai myrskyisä. :D
Papu ja Diva olivatkin aika väsyneitä kotiin tultaessa, ja pienet nokoset piti ottaa ennen ruokailua. Just, niinhän se onkin oikein terveellistä... ottaa ettoset ja sitten syödä massu täyteen, jonka jälkeen pitää taas mennä sata lasissa..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti